Olipas rankka Joulu!! Alku viikolla joka päivä rämmimme metsissä väsyttämässä koiria, jotta ne jaksaisivat löffäillä aaton ilman lenkkiä. Hyvin se toimikin ja pelkästään korvessa pyörimisestä kertyi keskimäärin rapiat pari tuntia päivää kohden. Keskiviikkona oli eväsretkemme aika ja lenkillä aikaa kului 3,5 tuntia. Lauantai tosiaan meni koirien puolesta aika samalla kaavalla, kuin meidän ihmistenkin. Ensin vähän syötiin, sitten sulateltiin ruokaa sohvalla telkkaa katsoen. Syötiin jälleen ja syötiin vähän lisää. Pojat saivat vuoron perään kinkkua ja kalkkunaa, unohtamatta lahjaksi saatuja herkkuluita ja koiransuklaata. Mässäilystä kertoo aika paljon se, että Miro herra ei tänään suostunut syömään aamuruokaansa, koska kupissa oli pelkkiä nappuloita. Onneksi Joulu on vain kerran vuodessa ja ylensyönti ja laiskuus sallittakoon.Kyllä Miro oli ollut kiltti poika ja se sai paljon lahjoja. Ainakin muutamaksi viikoksi erilaisia herkkuja suklaasta kissanruokaan, sekä siansorkan ja Miron lemppareita eli possunkorvia. Uusi vinkulelu kokoelmaan ja noutajahihna metsälenkkejä varten.
Tänään ei ketään enää huvittanut istuskella paikallaan ja kävimme tekemässä mukavan kinkunsulatuslenkin (jälleen :)) metsässä. Kävelytiet oikein huutavat pääkallomerkkejä, eikä niitä pitkin huvita kävellä ollenkaan. Huisi keli, kun ensin sataa vettä ja räntää muutama päivä ja sen jälkeen pakastaa...
Kessuttimen kunto ja jaksaminen on kyllä kehittynyt huimasti ja poika jaksoikin painella pitkiä lenkkejä metsässä ison valkoisen perässä joka päivä. Jopa piknikretken se kesti kiitettävästi. Kesällä Miro ei jaksanut edes muutaman kilometrin matkaa ja Juhannuksena jouduimme kantamaan sitä, kun pennun jalat eivät enää jaksaneet.
Huomena kohti Joensuuta ja jatkamme Joulun viettoa sielä. Kissanpäivät jatkukoon!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti