"Ken on heistä kaikkein kaunein"

Ensimmäiset viralliset missikisat takana! Jyväskylässä oli kauan odotetut KV:t ja olimme ilmoittaneet Miron lauantaille. Viime torstaina oli pakko vielä pestä koko koira näyttelyitä varten. Siinä vasta hommaa riittää. Ensin työllä ja tuskalla pitää saada koko turkki pohjaa myöten märäksi ja saippuaiseksi. Vähintään yhtä iso homma on saada kaikki saippua sieltä myös huuhdeltua pois. Suurin työ on kuitenkin kuivata koira... Meillä meni yli tunti, kun Antun kanssa föönillä ja harjalla kuivattelimme poikaa.

Menimme jo perjantaina Jyväskylään, ettei aamulla tarvitse ajaa niin pitkää matkaa. Vaikka heräsimme hyvissä ajoin lauantaina olimme silti myöhässä. Ei taaskaan mikään suuri yllätys meidän poppoolta, vaikka matka Paviljongille kesti 10 minuuttia... Erinäisten remonttien takia parkkipaikkoja oli vähän ja auton joutui viemään keskustan parkkihalliin. Toki ajoimme ensin lastausalueelle purkamaan kamoja, mutta enhän minä yksin saa koiraa, trimmauspöytää ja koiranhäkkiä kannettua. Onneksi Kata tuli auttamaan kamojen kantamisessa ja kerkesin vielä harjaamaan Miron hyvin ennen junnukehää.
Anttu esitti Miron ja kaikki meni esittämisen ja esiintymisen puolesta hyvin. Hieman ylikypsämakaroonihan tuo poikkeli on, mutta toivottavasti metsässä juoksuttaminen tuottaa tulosta jossain vaiheessa. Laatuarvosteluksi tuli hienosti ERI ja hyvät arvostelut muutenkin. Kehässä oli Miron lisäksi veljet Hook ja Soni sekä vierailija venäjältä. Venakko-kessu oli huimat 9kk vanhempi veljeksiä ja selvästi kehittyneempi. Kaikki neljä junnua saivat ERI:n ja pääsivät kilpailemaan sijoituksista. Tuomari rankkasi venäläisen JUK1:ksi SA:lla ja Hook tuli hienosti toiseksi saaden myös SA:n. Miro oli kolmas ilman SA:ta ja Soni neljäs.

ERI JUK3
Held firm topline. Good tail. Balanced scull, muzzle. Good pigment of muzzle. Ears could be slighly darker. Has spectacles. Fairly harsh coat. Light color udercoat.

Tuomarina Brenda Banbury, UK

 

Junnujen jälkeen minä juoksin hallin toiseen päähän handlaamaan chow chow urosta. Koiran omistaja on liikuntarajoitteinen ja hän ei itse pysty juoksuttamaan koiraa kehässä. Olin aikaisemmin viikolla lupautunut avuksi ja kiirehdin tutustumaan tähän valioluokassa kilpailevaan herraan. Tavattuani miehen, kävin kävelyttämässä tähän asti pidättyväisintä koiraa, minkä olen ikinä tavannut. Hannibal oli koiran nimi, eikä tullut kysymykseenkään, että olisin esim. koskenut siihen. Uros yritti vain vältellä minua ja sille tilanne oli selvästi aika tukala. Käytävällä kävellessämme en tiennyt ahdistiko sitä enemmän minun läsnäolo vai kaikki muu hälinä ympärillä. Kehän rutiini oli myös hieman omalaatuinen: nimittäin minä juoksutin ja esitin koiran muuten, mutta kun tuomari tuli tunnustelemaan piti omistajan tulla koiran viereen. Muuten Hannibal olisi väistellyt tuomaria maailman loppuun asti. Rotuna chow chow on pidättyväisempi, kuin olen ikinä minkään koiran tiennyt olevan. Oman/tutun ihmisen läsnäolo kuitenkin vaikuttaa koiran käyttäytymiseen hirmuisen paljon. Alkushokista päästyäni loppu meni mallikkaasti ja sain Hannibalin liikkumaan yllättävän hyvin. Loppusijoitus olikin PU4 ja omistaja oli tyytyväinen, että meni niinkin hyvin.
Palattuani takaisin kessukehän laidalle oli harmikseni menossa jo ROP-kasvattajan valinta. Minulta meni siis kaikki muut oman rodun kehät täysin ohi, mutta oli silti hirmu kiva kokemus handlata täysin vierasta koiraa ja tutustua uuteen rotuun. Myöskään kuvia en oikein kerennyt ottamaan, mutta toivottavsti saisin kaverilta muutaman otoksen myöhempään julkaisuun.
Jäimme vielä katsomaan ryhmäkehät ja hyvä päätös päivälle oli Maunon (E. Ivalo) upea sijoittuminen RYP3:ksi!! Hyvä kessut!!

Miron äiti Fasu  :)

Eilen kävimme kylässä Saarilahdilla ja totesimme pentujen kasvaneen jo niin isoiksi, että Miro ja Luna eivät innostuneet yhteisestä leikistä. Niin se vain aika kuluu nopeasti ja sisarukset ovat jo mukamas niin aikuista. <3