"Kun sata salamaa iskee tulta"

Taas on päässyt turhan pitkä tovi vierähtämään päivitysten välillä... Ne kaipailemani kesäilmat varmaan tulivat ja menivät, sen moinen syysmyrsky ulkona on. Tämä sää asia on ollut huvituksemme aihe viime aikoina, koska karski poikamme Mirkku on ilmeisesti jonkun sortin pikkurillikansaa. Jos pihalla on: lätäköitä, tuulista, roskia tai liian märkä maa, on se melkein lamaannuttavaa kulkea moisissa olosuhteissa. Muutenkin kaikista vähänkin inhottavista asioista pitää itkeä ja voi elämä jos sitä vähän toruu ja ottaa karvoista kiinni... Ääni on kyllä sen mukainen.
Yhtenä iltana täällä oli hirmuinen ukonilma. Onnekseni totesin, ettei Miroa vaivannut jyrinä ollenkaan.

Viime viikolla Viivi ja Leevi olivat meillä kylässä koooko viikon!!! Pojilla oli huippu hauskaa, kun sai rillata aamusta iltaan! Kävimme metsässä lenkkeilemässä ja järven rannalla uimassa. Meidän petomme ei ole vesipeto, joten herra tyytyi puuhailemaan muita asioita Leevin ottaessa kaiken ilon irti vetisellä leikkikentällänsä.

Tänään Miro pääsi 16vko rokotuksille. Reissu meni hyvin, jos ei lasketa sen ärsyttävää tapaa pöhistä jokaiselle vastaan tulevalle koiralle. Toivottavasti tapa kariutuu pois kun poika sosiaalistuu enemmän. Nätisti Miro antoi lääkärin tutkia ja rokotuksetkin menivät ilman, että se edes huomasi koko toimenpidettä. Sen varran ahne kaveri on kyseessä, että se suuntaa kaiken huomionsa makoisiin namupaloihin.
Muutama viikko sitten Miron vasen korva eritti aika paljon likaa. Asia korjaantui, kun ostimme apteekista korvahuuhdetta ja putsasimme muutaman päivän tehokkaammin korvia. Tänään pyysin lekuria tarkistamaan korvan ja mitä sieltä löytyikään: ilman mitään oireita, sinne oli kehittynyt tulehdus ja hiivaa... Saimme hoitoon tippoja ja kaikki laittaa peukut pystyy, että hiiva hoituisi kokonaan pois!!!