torstai 9. kesäkuuta 2011

Days of summer

Tiistaina lähdimme extempore mätsäreihin, joiden ilmoituksen Anttu oli bongannut vain muutamaa tuntia aiemmin netistä. Ne järjestettiin helteisellä Jokimaalla.

Miro käyttäytyi paljon rennommin kuin viime torstaina. Pöhisi autosta tullessaan huomatessaan muita koiria, mutta parin kiellon jälkeen lopetti. Ilmoittautumisen jälkeen pystytimme tuolit kehän reunalle ja Miro rauhoittui nopeasti makoilemaan retkituolin varjoon. Kuumuuden takia en viitsinyt sen kummemmin treenailla ennen ensimmäistä kehää. Kehään mentiin venytellen, kun en tajunnut herätellä naperoa unilta aikaisemmin. Mippe seisoi ja juoksi nätisti (vähän nojaili hihnaan), mutta ainoana miinuksena oli hampaiden katsominen. Olin pitänyt pentuun tiivistä katsekontaktia ja Miro vain häiriintyi tuomarista, joka asettui väliimme. Se rimpuili vähän päästäkseen tuomarin otteesta ja korjasi katsekontaktin takaisin minuun. Pitää siis harjoitella sitä, että joku tulee kopeloimaan kesken seisotuksen. Tuomari tuntui asiantuntevalta, arvioi pentukehässä paljon koiran kehittyneisyyttä, ihan rotumääritelmiinkin vedoten. Saimme tuomarilta punaisen nauhan, hieno juttu. Punaisten kehässä porukka karsiintui nopeasti neljään ja yllätyksekseni huomasin meidän kuuluvan niihin koirakkoihin, jotka jäivät kehään odottamaan lopullista järjestystä. Miron loistava käytös palkittiin PUN3-sijalla!


Tänään saimme kivoja vieraita, kun Tinja-kessu omistajineen tuli tervehtimään meitä Heinolasta. Ylihuomenna vuoden täyttävä neiti oli todella mukava tuttavuus. Se kohteli pentua nätisti ja Mirosta oli hauska saada uusi koirakaveri. Helle taisi rajoittaa koirien menoa aika paljon. Ehkäpä seuraavalla kerralla, vähän viileämmällä ilmalla, koirat innostuvat vauhdikkaampiin leikkeihin. Miro seuraili tohkeissaan toisen kessun tekemisiä ja peesaili parhaansa mukaan. Lyhyen lenkin jälkeen omistajat istahtivat takapihan terassille limsalle ja mukaan pääsi myös hullu valkoinen eli siis Leevi-veli. Veikka taisi vähän ihastua Tinja-neitoon, hih. Hetken rallattelun jälkeen kaikki rauhoittuivat makoilemaan varjoisiin paikkoihin. Tämä helle on ehkä vähän liikaa Miron pentukarvalle, jonka ilmastointi ei ihan vielä pelaa, sääliksi käy. Parina viime päivänä onkin toistunut sama rytmi: aamulla jaksaa leikkiä vähän, mutta kuumimmat tunnit menevät lepäillessä. Illan viiletessä on taas voimia saada hepulikohtauksia ja riiviöidä veikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti